Iines on käynyt viikoittain rallytokon ryhmätreeneissä, joissa teemme mestariluokan ratatreenejä. Kun siirryimme rallyssä ylimpään luokkaan alkoivat haasteet. Entisenä agilitykoirana Iines totesi, että vihdoinkin se pääsee jälleen agilityn pariin kun radalle ilmestyi putki hyppyjä ryydittämään. Meno alkoi olla kuin vuotiaalla konsanaan, ja sitä se on ollut siitä lähtien. Iines on aina tarvinnut mihin tahansa treeniin aina pitkän alkuverryttelyn, joka koostuu mieluiten fyysisesti rankoista revittelyistä. Nyt kun koira on kohta 9 vuotias, kroppa ei enää pysy mielen perässä, ja tällaiset verryttelyt ovat mahdottomia. Jumeja on siellä täällä, ja sitä myöten erilaisia kieltoja tehdä sitä sekä tätä. Agility loppui kun Iines oli seitsemän, selän viimeisen nikamavälin oireiluun. Kun on elänyt koko elämänsä rajusti ja täydesti, se alkaa hiljalleen näkyä.
Kiellettyjä ovat rajut leluleikit, joissa Iines kiskoo lelua kädestäni taaksepäin hurjasti ravistellen. Yksi sen ehdottomista suosikeista. Kiellettyjen listalla ovat niinikään erilaiset kierrot, jotka Iines osaa tehdä vain täysillä ja tiukasti. Off switch, joka on Iineksen vireenhallinnan ja -purun perusharjoitus on jouduttu siksi jättämään lähes kokonaan pois. Off switch on kulkenut kanssamme koko Iineksen elämän ajan. Sen avulla agilityurastamme tuli totta, ja sain koulutettua esteitä räiskivästä ja minulle huutavasta koirasta agilityä keskittyneesti ja hiljaa tekevän koiran. Off switchin avulla pääsimme myös BH-kokeesta läpi, kun Iines suoritti aikoinaan kokeen kaupunkiosuuden siten, että verryttelin sen juuri ennen sen vuoroa kuudellatoista puun kierrolla off switchilla höystettynä.
Iineksellä on aina ollut haasteita vireenhallinnassa, ja se onkin tehnyt minusta aiheessa syväasiantuntijan. Sillä on niin sanottu vuoristoratavire: se saattaa saman treenin aikana purra minua ja huutaa niin kovaa että kaipaan kuulosuojaimia, ja sitten taas seuraavassa sekunnissa säikähtää jotakin joka tekee siitä epävarman ja miltei passiivisen. Pelkotilat ovat onneksi vuosien aikana hioutuneet harjoittelun myötä lähes kokonaan pois, mutta silti Iines on riehakkaasta temperamentistaan huolimatta hyvin herkkä tapaus, jonka rallytokon ratasuorituksen saattaa pilata kentällä oleva pelottava haju.
Iines on koirana erittäin taitava ja nopea oppija. Se on sheippaajan unelma, joka haluaa hoksata asioita ja tarjoaa toimintaa innolla. Se oppi nopeasti tokon ylimpienkin luokkien tehtäviä, ja hallitsee rallytokonkin kiemurat helposti. Siksi minun on ollut verrattain vaikea hyväksyä sitä, että monet kisasuorituksemme menevät mönkään syistä, joilla ei ole Iineksen teknisen taitotason kanssa mitään tekemistä.
Iines ei ole elämänsä aikana päästänyt minua mistään helpolla, ja olen sille tästä tietysti kiitollinen. Luultavasti se opettaa minua loppuun saakka, viimeisimpänä kenties se, että minun on päästettävä irti ihmisten luomista kisatavoitteista ja oltava tyytyväinen tärkeämpiin asioihin.
En olisi oppinut kaikkea sitä mitä nyt tiedän ilman tätä erityislaatuista koiraa. Haastavuudestaan huolimatta olen hyväksynyt ja rakastanut Iinestä aina juuri sellaisena kuin se on, yksinkertaisesti siksi, että se on minun koirani.
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).