Ilmaiset toimituskulut yli 75€ tilauksiin!

Asuuko kotonasi koko maailmalle rähisevä ruutitynnyri? – ongelmakäyttäytyminen osa 2/4

Kirjoittaja Mirja Leinikka 17 tammikuu, 2015

Asuuko kotonasi koko maailmalle rähisevä ruutitynnyri? – ongelmakäyttäytyminen osa 2/4

Miten ongelmakäyttäytymiset syntyvät, onko kaikki käyttäytyminen opittua? Nyt kun ongelmakäyttäytyminen on todettu kirjoitussarjan edellisessä osassa tilannesidonnaiseksi asiaksi, ei eläimen ominaisuudeksi, voidaan tutkia näiden ongelmakäyttäytymisten syntymistä hieman syvemmin.

Koirahan on voinut päätyä käyttäytymään ongelmallisesti kahdella eri tapaa: joko koira on oppinut ongelmakäyttäytymään operantisti tai sitten se reagoi johonkin ärsykkeeseen tavalla, joka on joko sille itselleen tai ympäristölleen ongelmallista. Näillä kahdella oppimistavalla on suuri ero sekä koiran itsensä että omistajan kannalta.

Operantisti opittu ongelmakäyttäytyminen (antecedent-behavior-consequence, ABC) on yleisesti ottaen helpompaa muuttaa, kuin jos koira reagoi ärsykkeeseen. Operantisti opitussa ongemakäyttäytymisessä on kyse vapaaehtoisesta ja seurausten kautta opitusta tavasta toimia. Tällaistä ongelmakäyttäytymistä voidaan lähteä muuttamaan miettimällä mitä koiran halutaan tekevän ongelmakäyttäytymisen sijaan ja opettaa tuo tehtävä koiralle. Operantisti opittua ongelmakäyttäytymistä voi esimerkiksi olla se, että koira on sohvalla ja murisee sieltä sohvaa lähestyville ihmisille, koska se on oppinut että tehdessään näin se saa pitää koko sohvan itsellaan kun ihminen väistyy.

Respondentisti ehdollistunut ongelmakäyttäytyminen, eli ärsykkeeseen reagointi (stimulus-(stimulus) response, SSR / SR) sen sijaan on vaikeampaa muuttaa, koska kyse on sisäsyntyisestä ja geneettisestä käyttäytymismallista, joka vain tapahtuu ilman että koira kykenee juurikaan tekemään valintaa. Ärsyke-reaktio -ongelmakäyttäytymisestä voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun koira näkee vieraan koiran ja näköhavainto laukaisee siinä heti jonkin reaktion, esimerkiksi hyökkäysyrityksen toista koiraa kohti.

Se millaisen reaktion eri ärsykkeet koirassa laukaisevat riippuu täysin eläimen temperamentista ja geeniperimästä – kaikki koirathan eivät käyttäydy ongelmallisesti tilanteissa, jotka joillekin koirille ovat erittäin hankalia.

On olennaista ymmärtää, että ärsykkeeseen reagointi ei ole opittua eikä vapaaehtoista: se on käyttäytymistä joka eläimen on pakko tehdä.  Reaktio on kuin refleksi, se tulee niin sanotusti suoraan “koiran selkäytimestä” ilman että eläin miettii mitä se tekee.

Kun koira siis “räjähtää” nähdessään toisen koiran, kyse voi olla lähes samasta asiasta kuin jos ihmisen jalkaa kumautetaan kumivasaralla: jalka heilahtaa halusi tai ei. Koira ei siis pysty tiettyjen ärsykkeiden kohdalla kontrolloimaan itseään, aivan kuin ei ihminenkään pysty kontrolloimaan sitä, ettei hänen polvensa heilahda kun sitä kumautetaan vasaralla. Ja kyllä, ärsykkeiden aiheuttamat reaktiot ovat koiralle itselleenkin stressaavia, koska se ei pysty hallitsemaan niitä.

Ärsyke-reaktio -ketju eroaa operantista oppimisprosessista myös siten, että kun operantissa oppimisessa koira oppii toimintansa seurauksista niiden joko vähentäessä tai lisätessä koiran toimintaa, ärsyke-reaktio prosessissa koira oppii reaktiolleen uusia laukaisijoita. Käytännössä siis koira, joka on aiemmin rähissyt vain koirille, voikin rähistä kohta ihmisille, autoille, polkupyöräilijöille ja lopulta omistajasta saattaa tuntua, että koira rähisee koko maailmalle.

Lähde: behaviorworks.org/ Susan Friedman (kirjoitussarjaan on lähteen lupa).




Mirja Leinikka
Mirja Leinikka

Kirjoittaja

Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).



Ilotraining-blogi -blogissa sinua saattavat kiinnostaa myös:

Koiran stressi ja selviytymisstrategiat
Koiran stressi ja selviytymisstrategiat

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 elokuu, 2022

Lue lisää

Onko ihminen eläin?
Onko ihminen eläin?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Lue lisää

Mitä on luottamus?
Mitä on luottamus?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Lue lisää