Eläinten tunteet

Kirjoittaja Mirja Leinikka 22 elokuu, 2021

En ole aikaisemmin kuullut Karolina Westlundin esityksiä, etologian professoria Ruotsista, mutta nyt kun kuulin hänen luentonsa eläinten tunteista, olen haltioissani. Ja päätin samantien osallistua hänen kiitellyille verkkokursseilleen ensi keväänä. 

Westlund edustaa monitieteistä näkökulmaa eläinten käyttäytymisen tutkimuksessa, vaikka hänen oma alansa onkin etologia. Hänen mukaansa jotta voisimme tarkastella eläinten käyttäytymistä, näkemyksen tulisi olla monitieteistä ja sisältää sekä etologian, käyttäytymistieteen ja neurotieteen näkökulmia. 

Tunteet ovat olleet vaikea aihe eläinten käyttäytymisen havainnoinnissa. Syy siihen on Karolinan mukaan se, että eläinten käyttäytymistä on totuttu katsomaan käyttäytymisanalyysin kautta, joka ottaa kantaa ainoastaan siihen, mitä kulloinkin havaitsemme. Siis, mitä eläin juuri sillä hetkellä tekee. Tämä tekee tarkastelutavasta kuitenkin reaktiivista. Reagoimme vasta, kun näemme mitä eläin tekee, emmekä ennakoi asioita sen kautta mitä vinkkejä eläimen tunteista mahdollisesti näemme etukäteen. 

Karolinan mukaan meidän tulisi olla havainnoissamme proaktiivisia, ja ottaa huomioon, että eläimillä todistetusti on tunteet jotka vaikuttavat niiden käyttäytymiseen. 

Tunteita on usein kritisoitu eläinten käyttäytymisessä siitä, että ne ovat ns. labeleita. Siis leimoja, joita lyödään monen eri käyttäytymisen päälle. Tyypillisiä leimoja ovat surullinen ja leikkisä. Näiden vaikeus on siinä, että kun ihminen sanoo eläimen olevan vaikkapa surullinen, emme tarkasti määrittele mitä eläin silloin tekee emmekä pääse esimerkiksi muokkaamaan eläimen käyttäytymistä kun vastassa on epämääräinen termi, jonka eri ihmiset käsittävät eri tavoilla.

Karolinan mukaan tunteiden kritisointi siitä että ne ovat leimoja on kuitenkin turhaa, koska tunteet ovat leimoja, labeleita. Se pitäisi siis pikemminkin hyväksyä. Uskoisin itse etologeille tämän olevan helpompaa, kuin käyttäytymisanalyysin kautta eläinten käyttäytymistä havainnoiville.

Kolme keskeisintä tunteiden osa-aluetta eläimillä ovat seuraavat: 

1.  sosiaaliset tunteet - tunteet, joita eläimet kokevat vuorovaikutuksessa toisten eläinten kanssa
2. uhka ja pelon kokemus
3. resursseihin liittyvät tunteet - tunteet jotka liittyvät asioihin jotka ovat eläimelle tärkeitä

Jaak Panksepp, virolaissyntyinen neurotieteilijä ja psykobiologi, on luonut mallin 7:stä eläimen tärkeästä tunteesta (Big Seven): 

1. Seeking - etsiminen. Eläimellä on tarve etsiä esimerkiksi ruokaa. Tätä tarvetta voi tyydyttää esimerkiksi naksutinkoulutuksella.
2.  Play - leikki. Leikki on erityisen tärkeää aivojen kehittymiselle, ja siksi hyvin tärkeää esimerkiksi pentukoirille. Kun koira leikkii Karolina kuvaa että eläimen aivoissa on käynnissä ilotulitus. Leikin kautta vaikutetaan myös aivokemiaan, ja sen avulla voidaan aikaansaada monia erinomaisia asioita eläimen hyvinvointia ajatellen.
3.  Lust - lisääntymisen halu. Tämä tunne ja tarve tulee joskus yllätyksenä omistajalle ja voi aiheuttaa siksikin haasteita arkeen.
4. Care - huolenpito ja hoiva. Tiedämme, että se kuinka emo hoitaa pentujaan ja emon ympäristö vaikuttavat pentujen kehittymiseen ja stressinsietokykyyn.
5. Grief - suru. Tästä tiedetään esimerkiksi se, että mikäli eläin saa hyvää ja riittävää huolenpitoa, sen surullisuus vähenee.
6. Fear - pelko.
7. Rage - raivo. Kun eläin asetetaan tilanteeseen josta sillä ei ole poispääsyä, eläimestä voi tulla vaarallinen. 

Karolinan mukaan tunteiden ymmärtäminen auttaa ennakoimaan eläimen käyttäytymistä, ja mahdollistaa proaktiivisen reagoinnin tapahtumiin, sen sijaan, että reagoisimme reaktiivisesti vain siihen mitä käyttäytymistä kulloinkin eläimen näemme tekevän. 

Tämän proaktiiviseen mallin 5 P:tä ovat seuraavat:

1. Prediction - ennustaminen: jos eläin on esimerkiksi pelokas, ja tunnistamme tuon tunteen eläimessä, voimme ennustaa ja ennakoida mitä tapahtuu seuraavaksi, sen sijaan että ainoastaan odotamme mitä tuleman pitää.
2. Prevention - ennaltaehkäisy: kun tunnistamme tunteet, voimme tehdä valistuneita arvauksia mitä eläin tekee seuraavaksi, ja ennaltaehkäistä esimerkiksi vaarallisia tilanteita.
3. Problem solving - ongelman ratkaisu: pääsemme ratkaisemaan ongelmia nopeasti, kuten vaikkapa hoitamaan masentunutta tai surullista eläintä.
4. Precision - tarkkuus: kun tunnistamme tunteet, pääsemme etenemään oppimisessa nopeammin, kun tunnistamme esimerkiksi mitkä asiat kouluttamisessa aiheuttavat dopamiiniryöpyn aivoille.
5. Prioritizing - priorisointi. Tunteiden avulla voimme priorisoida mikä käyttäytyminen eläimelle on tärkeää. Eläin käytännössä tekee tuhansia erilaisia käytöksiä, ja jos ainoastaan havainnoimme, emme välttämättä tiedä mikä niistä on eläimen hyvinvoinnille tärkeää. 

Karoliinan mukaan positiiviset tunteet luovat aivoissa hyvinvointia lisääviä hormoneja kuten dopamiinia, oksytosiinia, endorfiinia ja serotoniinia. Negatiiviset tunteet puolestaan vapauttavat noradrenaliinia, glutamaatia ja kortikotropiinia, eli stressihormoneja. Tästäkin syystä tunteiden huomioon ottaminen eläintä koulutettaessa ja sen kanssa toimittaessa ovat tärkeitä.

Karoliinaan voi tutustua paremmin hänen omilla sivuillaan: illis.se

Tässä myös muutama kirjavinkki häneltä: 

Animals makes us Human: https://www.amazon.com/Animals-Make-Human-Temple-Grandin/dp/0547248237

Animal Behavior: https://www.sciencedirect.com/book/9780128015322/animal-behavior

Understanding animal welfare: https://www.adlibris.com/fi/kirja/understanding-animal-welfare-9781405136952

The emotional lives of animals: https://www.adlibris.com/fi/kirja/the-emotional-lives-of-animals-9781577316299?gclid=CjwKCAjw64eJBhAGEiwABr9o2I4Xkjcyc6thrdjN7tHiQ8ua-WxNLqByqkiuJQ9-H6-aZHFEYLE-hRoCDuIQAvD_BwE

The ethology of domestic animals 2nd edition: https://www.amazon.com/Ethology-Domestic-Animals-Introductory-Modular-ebook/dp/B00EJNZILA

---

---

Ilotraining-blogi -blogissa sinua saattavat kiinnostaa myös: