Ilmaiset toimituskulut yli 75€ tilauksiin!

Mitä on luottamus?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Mitä on luottamus?

Yksilöiden välinen luottamus on kaunis ja kauhea aihe, koska luottamus on herkkää ja helppo rikkoa. Olen itse ollut aina sitä mieltä että luottamus ansaitaan teoilla, samoin kuin kunnioitus ja arvostus. Haluan olla koirilleni aina luottamuksen arvoinen ja ennakoitava, enkä petä niitä missään tilanteessa. 

Sarah Owings oli Control Unleashed 21 -seminaarin luennossaan kanssani samoilla linjoilla. Sarahin mukaan luottamus on vaikea aihe, mutta hienosti hän pilkkoi sen ymmärrettäviin ja toteutettaviin osiin. 

Control unleashed tekniikoissa kaavamaiset pelit, pattern games, muodostavat oleellisen osuuden paletista. Me ihmiset muodostamme erilaisia kaavoja, rutiineja, tahtomattamme. On sanottu, että koirille rutiinit ovat tärkeitä, mutta olen sitä mieltä että ne ovat sitä vahvasti myös meille ihmisille. Ihminen on tapojensa vanki, sanotaan, ja hyvä niin. 

Koirien on helppoa kiinnittyä elämässämme tapahtuviin rutiineihin ja kaavoihin, ja usein ne oppivat niiden kautta mikä asia seuraa toista ja mitä odottaa lopputulokseksi. 

Luottamus kiteytyykin Sarahin mukaan kaavoihin, patterneihin. Ja kaavamaisesti toistuvat asiat ovat lupauksia. Kaava eli lupaus on esimerkiksi pallon takana seisova ihminen, joka potkaisee pallon koiralle. Jos sitten ihminen huijaakin koiraa, ja vain teeskentelee potkaisevansa palloa muttei tee sitä, kaava ja lupaus rikotaan. Usein toistuessaan tällaisesta vihjeestä tulee myrkyttynyt koska koira ei enää voi luottaa siihen, että vihje sisältää oletetun lopputuloksen. 

Miten sitten arvioida luottaako koira ihmiseensä? Oleellista on tarkastella miten koira suhtautuu johonkin ärsykkeeseen. Kuten vaikkapa ihmiseensä. Luottava eläin mielummin lähestyy kuin pakenee ärsykettä. Toisinsanoen, kannattaa tarkkailla palautumista ja sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen kun koira on toteuttanut jonkin asian: palaako se takaisin toistaakseen asian, pitääkö se harkintatauon ennen palaamista vai jättääkö se kokonaan mielummin palaamatta?

Tähän tarkasteluun ei kannata sijoittaa koiria, jotka kokevat väkivaltaa tai jatkuvaa negatiivisuutta ihmisen taholta. Se, että koira sietää jatkuvaa kieltämistä tai muuta negatiivista toimintaa ei ole osoitus luottamuksesta.  Väkivaltaista kohtelua kokevat koirat saattavat myös palata sujuvasti takaisin ihmisensä luokse. Siitä ei kuitenkaan voi tehdä päätelmää, että ihmisen väkivaltainen käyttäytyminen olisi koirasta hyvä asia tai että koira edelleen luottaisi ihmiseensä. Tällainen käyttäytyminen nimittäin liittyy siihen, että väkivallan uhrit oppivat että väkivallan ja hyväksikäytön kautta on mahdollista saada hyväksyntää ja positiivista palautetta. Siksi koiratkin voivat jopa hakeutua tilanteisiin joissa ne tietävät saavansa osakseen väkivaltaista kohtelua, koska se on lopulta keino ansaita ihmisen hyväksyntä. Traagista, mutta totta. 

Luottamusta koiraan voi rakentaa kaavapelien kautta. On helppoa luoda erilaisia rutiineja ja samanlaisina toistuvia pelejä, joita koiralle voi opettaa. Sarah esitteli esimerkiksi pelin nimeltä “Let’s go shopping”. Siinä koira kutsutaan matolle, jossa tehdään jokin asia, esimerkiksi totutellaan asteittain johonkin koiran mielestä epäilyttävään ärsykkeeseen (kuten vaikkapa kynsien leikkuuseen) palkitaan koira ja lähdetään sen jälkeen shoppailemaan eli käytännössä poistutaan koiran kanssa tilasta ja tilanteesta. Sen jälkeen ohjaaja palaa takaisin tilaan jossa matto on, ja samoin tekee koira, mikäli ärsykkeeseen totuttelu on tapahtunut koiran mielestä sopivalla tasolla. Juuri tätä hetkeä tulee Sarahin mukaan tarkkailla: palaako koira, ja jos, niin kuinka nopeasti. Etenemisen tulisi tapahtua aina koiran ehdoilla. 

Kaavapeleihin on helppoa yhdistää starttinappulakäytökset, jotka käytännössä tarkoittavat sitä että koira antaa luvan siirtyä toiminnan seuraavaan vaiheeseen. Starttinappula voi olla edelläkuvatussa tapauksessa matolle siirtyminen, kontakti ohjaajaan tai vaikkapa kylkimakuu kynsien leikkuussa. Sarahin mukaan luottamuksen kannalta on oleellista, että sen sijaan että annamme koiralle käskyjä ja vihjeitä toimia, kysymme onko jokin tietty toiminta koiralle ok. Siis, sen sijaan että pyydämme koiraa vaikkapa menemään maahan ja sen jälkeen leikkaamme sen kynnet, tarkkailisimme ja keskustelisimme koiran kanssa onko aikomamme toiminta ok vaiko ei, ja kuuntelisimme mitä koira meille sanoo. 

Todellisessa elämässä on asioita, joita kuitenkin valitettavasti ajoittain vain tapahtuu. Näin toteaa myös Sarah. Tällaiset tapahtumat veloittavat koiran ja ihmisen välistä luottamuspankkia, josta kuitenkin voi olla varaa tehdä nostoja, jos tilille on kerrytetty riittävästi saldoa. Olen itse opettanut kaikille koirilleni ennakoivan vihjeen asioille joita tapahtuu, jotta ne tietävät että nyt tapahtuu jotakin sellaista johon ne eivät voi itse vaikuttaa. Se että pystyy ennakoimaan on turvallisempaa ja luottamusta herättävää kuin se, ettei voi. Esimerkiksi jos pelkää hämähäkkejä, on huomattavasti miellyttävämpää jos joku hihkaisee että hämähäkki tippuu päällesi hetken kuluttua jolloin pystyt varautumaan asiaan kuin se, että hämähäkki tippuu päälle yhtäkkiä täysin varoittamatta. Omille koirilleni en siis käytännössä aiheuta vihjeistämättä mitään, vaan ilmoitan aina etukäteen että nyt tapahtuu jotakin, jotta ne voivat varautua asiaan. 




Mirja Leinikka
Mirja Leinikka

Kirjoittaja

Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).



Ilotraining-blogi -blogissa sinua saattavat kiinnostaa myös:

Onko ihminen eläin?
Onko ihminen eläin?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Lue lisää

Hitaan ajattelun kulmakivet
Hitaan ajattelun kulmakivet

Kirjoittaja Mirja Leinikka 13 marraskuu, 2021

Lue lisää

Kouluttamisesta vuoropuheluun - kun koiran ei enää tarvitse anella yhteyttä
Kouluttamisesta vuoropuheluun - kun koiran ei enää tarvitse anella yhteyttä

Kirjoittaja Mirja Leinikka 05 marraskuu, 2021

Lue lisää