Ilmaiset toimituskulut yli 75€ tilauksiin!

Hitaan ajattelun kulmakivet

Kirjoittaja Mirja Leinikka 13 marraskuu, 2021

Hitaan ajattelun kulmakivet

“Life is generally better if we can learn to think before we act”

"Elämä on parempaa, jos opimme ajattelemaan ennenkuin toimimme."

Laura Donaldsonin Control Unleashed 2021 -seminaarin toinen luento käsitteli hidasta ajattelua (slow thinking), joka Lauran mukaan voi jopa pelastaa koiran hengen. Totta, varsinkin Yhdysvalloissa, joissa on yleistä että koirista luovutaan käyttäytymisongelmien vuoksi: ne viedään eläinsuojiin odottelemaan uuteen kotiin pääsyä, tai lopetetaan ellei uutta kotia löydy. 

Laura referoi esityksessään kognitiotieteitä, ja esitti, että ajatteleminen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: hitaaseen ja nopeaan. Näin sekä ihmisillä että eläimillä. Nopea ajattelu tapahtuu refleksinomaisesti olematta kuitenkaan sellaista. Esimerkiksi, jos avaat oven, harvoin mietit kätesi liikkeitä tai kahvan kääntämisen suuntaa. Tai jos olet ajanut autoa jo pitkään, harvemmin mietit kuinka sen teet. 

Nopea ajattelu tapahtuu automaatiolla, ja säästää aivoilta energiaa. Sen ongelma on kuitenkin se, että riskiarviointeja tai päättelyä tehdessä, tämä ajattelutapa ei tuota parasta mahdollista lopputulosta. Nopea ajattelu saattaa siis mennä pahasti metsään kun tarvittaisiin kokonaisvaltaisempaa käsitystä eri tapahtumista. Se sopii tilanteisiin, jotka voi toistaa automaatiolla, mutta sen käyttöä tulisi välttää jos tarvitaan syvempää näkemystä siitä mitä tilanteessa tapahtuu, ja kuinka siihen olisi kannattavinta reagoida. Väärät päättelyketjut tarkoittavat koirilla esimerkiksi sitä, että ne ehtivät vaikkapa purra ennen kuin huomaavat, ettei olisi tarvinnut. Kyky tilanteiden uudelleenarviointiin auttaa Lauran mukaan kiihtyneitä koiria ajattelemaan hitaasti, vaikka ne olisivat, no, kiihtyneitä. Ihmisillä sanotaan usein vastaavassa tilanteessa, että laske kolmeen ennen kuin teet tai sanot mitään. Tästä taidosta olisi siis hyötyä koirillekin. Hidas ajattelu mahdollistaa paremman tilannearvion ja reagoinnin, josta on hyötyä myös yksilön itsensä kannalta.

Nopea ajattelu aktivoi aivoissa amygdalaa, eli mantelitumaketta, joka on erikoistunut reagoimaan vaaraan ja uhkaan liittyviin signaaleihin. Tutkimusten mukaan kognitiivinen uudelleenarviointi, siis kyky laskea kolmeen ja hengittää ennenkuin reagoi hankalassa tilanteessa, vähentää mantelitumakkeen aktiivisuutta vaikka tilanne olisikin haastava ja pelottava. Siksi siis olisi tärkeää, että koirille opetettaisiin hitaan ajattelun taitoja. Siis: ajattele hetki, ennen kuin teet mitään.

Koirien aggressiivinen käyttäytyminen, kuten reaktiivisuus muita koiria kohtaan, on usein nopeaa ajattelua joka tapahtuu automaatiolla. Jos koira räyhää jokaiselle vastaantulevalle koiralle, niiden tilanteesta tekemä riskiarviointi on usein pielessä. On nimittäin todennäköisempää, että ihan jokainen vastaantuleva koira ei ole vaarallinen kuin että jokainen olisi. Koirien aggressiiviseen käyttäytymiseen auttaa harvoin täydellisesti vastaehdollistaminen ja siedättäminen, koska aggressiivinen käyttäytyminen on nopeaa ajattelua joka tapahtuu usein automaatiolla. Automaattinen ajattelu on siis immuunia vastaehdollistamiselle. Se mitä tällaiset koirat erityisesti tarvitsisivat on sosiaalinen ongelmanratkaisukyky (Social problem-solving skills, SPSS). Ihmisillä huonot sosiaaliset ongelmanratkaisutaidot aiheuttavat toivottomuutta, masennusta, pessimismiä ja alkoholismia, kun taas hyvät taidot lisäävät optimismia, itsekontrolloinnin taitoja ja yleistä hyvinvointia. SPSS:n opettaminen on tehokas tapa opettaa koira olemaan käyttämättä aggressiivinen tai ylikiihtyneitä käyttäytymismalleja automaatiolla ja koira oppii ajattelemaan ennen kuin toimii. 

Omista koiristani Iines on malliesimerkki nopean ajattelun taitajasta. Nuorena se oli reaktiivinen vieraita koiria kohtaan riippumatta siitä oliko asiaan aihetta vaiko ei. Osansa saivat niin kiltit pikkukoirat kuin suuret aidosti pelottavan olemuksen omaavat yksilöt. Myös ihmiset olivat epäilyttäviä. Vuosien aikana Iineksen reagointi laimeni sinnikkään harjoittelun myötä. Pelasimme ja pelaamme edelleen CU-peleistä erityisesti LAT:ia, look-at-that. Nykyään ruokapalkkio ja LAT-peli ovat Iinekselle reagoinnin korvanneita automaatioita, ja vieraan koiran näkeminen toimii triggerinä, joka käynnistää pelin. Toki äkillisissä tilanteissa sen ensireaktio, tai automaattinen ajatuskulku, on usein edelleen reaktiivinen rähinä, joskin sen luonne on muuttunut niin, että Iines itse tekee tietoisen valinnan reagoida näin. Tietoisen, koska se usein näissäkin tilanteissa ensin tarjoaa minulle pelin aloitusta, mutta jos tilanne on liian nopea, minä en ehdi tarjoukseen mukaan. Näin Iines sitten jo valitseekin toisin kun ohjaaja oli liian hidas. Nykyään se kuitenkin palaa pelaamaan kanssani heti ja palautuu vanhasta ajattelutavastaan nopeasti takaisin. Reaktiivisuus ei siis nielaise sitä enää kuten se ennen teki. 

Miten hidasta ajattelua voisi sitten koiralle opettaa?

Lauran mukaan monet ihmiset reagoivat koirien ongelmakäyttäytymisiin mikromanageroinnilla. Moni tietää työelämästä, että sellainen niskan takana huohottaminen se vasta ärsyttävää onkin. Koirien kohdalla mikromanagerointi, eli jatkuvien käskyjen antaminen voi luoda eläimen, jonka on hankala toimia haastavissa tilanteissa ilman mikromanageriaan, eli ohjaajaansa. Toisinsanoen, jatkuva käskytys ja pyrkimys kontrolloida koiran käyttäytymistä rakentaa ohjaajasta jakuvasti käskyttävän ja kontrolloivan ohjaajan. Ei kuulosta motivoivalta. Parempaan lopputulokseen päästään, niin koirien kouluttamisessa kuin työelämässäkin sillä, että sopiva ja toivottu käytös on yksilön oma valinta. 

Hitaan ajattelun kulmakivenä toimivat oletuskäytökset. Oletuskäytökset, default behaviors, ovat käytöksiä jotka koira tekee ja toteuttaa itse ilman että sitä käsketään toimimaan näin. Olen itse kouluttanut lukuisille koirakoille oletuskäytösten tekniikkaa vireenhallinnan kursseillani, ja joka kerran kun koiran annetaan itse oivaltaa koen suurta iloa, sillä oletuskäytökset ja niiden mukanaan tuoma eläimen voimaannuttaminen tekevät hyvää eläimen hyvinvoinnille. Kun saa itse oivaltaa ja ongelmanratkaista voi paremmin. 

Oletuskäytökset voidaan konkreettisesti opettaa koiralle ensin, mutta hyvin nopeasti siirrytään siihen, että koira itse tarjoaa niitä ilman vihjettä. Laura käyttää oletuskäytöksenä usein istumista, koska hänellä on asiakkaita jotka eivät ole valveutuneita kouluttajia, ja moni koira osaa istua opettamattakin. Istuminen on koiralle helppoa, helpompaa kuin maassa makaaminen, joka voi aiheuttaa koiralle haavoittuvaisen ja paineisen olon. Istuminen asentona pyytää toiselta osapuolelta myös yhteistyötä alistumiseleiden sijaan. Käytännössä koiraa siis pyydetään ensin istumaan vihjeellä muutama toisto, ja sen jälkeen annetaan koiran itse oivaltaa asia. Kun oletuksena istuminen toimii automaattisesti useissa eri tilanteissa, sitä voidaan alkaa kokeilemaan myös vaikeammissa häiriöissä ja tilanteissa.

Istuminen oletuskäytöksenä auttaa erityisesti koiria jotka ovat hermostuneita, pelokkaita ja reaktiivisia, ja asento antaa koiralle myös mahdollisuuden ajatella ennen reagointia.

Kun koira saa itse oivaltaa esimerkiksi oletusasennon, ilman että sitä autetaan vihjeellä, tapahtuu ongelmanratkaisua. Kun koira ratkaisee ongelman ja huomaa mikä sen tekemä käytös vaikuttaa ympäristöön niin, että koiran tavoite täyttyy, koira voimaantuu. Useissa tapauksissa koiran tavoite on kokea olevansa turvassa. Esimerkiksi reaktiivinen käytös on usein turvan hakemista. Jos koira voi tähän tavoitteeseensa vaikuttaa itse, sen hyvinvointi lisääntyy.  

Luennon lopuksi Laura esitteli freeworkia, siis vapaata työskentelyä. Freeworkissa koiran ongelmanratkaisutaitoja kehitetään ilman, että ihminen on lainkaan mukana kuvassa. Freeworkina esiteltiin esimerkiksi ulkona olevaa aitausta, jossa oli runsaasti erilaisia virikkeitä. Nameja oli piiloteltu sinne tänne, ja koira sai ratkaista itse miten se nämä herkut eri paikoista löytää. Freeworkissa koiran tukena, tai haittana, ei ole ihmistä. Se saa oivaltaa itse siinä tahdissa, joka sille on sopivaa. Lauran mukaan myös koiran oppimisen kiirehtiminen on mikromanagerointia. Vaikka kouluttaisi kuinka positiivisesti, saattaa olla kärsimätön suhteessa siihen, kuinka nopeasti koira oppii ja oivaltaa. Freeworkissa tällaista mahdollisuutta ei ole. Koira oppii ja oivaltaa juuri siinä tahdissa kuin on sille sopivaa, ja kun ohjaaja unohtaa omat tavoitteensa ja arvostaa eläintä sellaisena kuin se on, sellaisen tekemisen seuraaminen on lumoavaa katsottavaa.

P.S. Vireenhallinnan verkkokursseillani käydään läpi CU-tekniikoita, sekä oletuskäytösten kouluttamista ja soveltamista lajiharjoituksiin. Voit kurkata valmennusten sisällöt tästä




Mirja Leinikka
Mirja Leinikka

Kirjoittaja

Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).



Ilotraining-blogi -blogissa sinua saattavat kiinnostaa myös:

Onko ihminen eläin?
Onko ihminen eläin?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Lue lisää

Mitä on luottamus?
Mitä on luottamus?

Kirjoittaja Mirja Leinikka 21 marraskuu, 2021

Lue lisää

Kouluttamisesta vuoropuheluun - kun koiran ei enää tarvitse anella yhteyttä
Kouluttamisesta vuoropuheluun - kun koiran ei enää tarvitse anella yhteyttä

Kirjoittaja Mirja Leinikka 05 marraskuu, 2021

Lue lisää