Ilmaiset toimituskulut yli 75€ tilauksiin!
Marraskuisessa Suomessa on hyvä pitää seminaareja, kun ulkona on pimeää ja sataa räntää. Näin tänäkin viikonloppuna, kun tiedekeskus Heurekassa järjestettiin hajutunnistus- ja erikoiskoirien kouluttamisen ja tutkimuksen seminaari Haureka.
Pystyin itse osallistumaan seminaariin vain lauantaiksi, joten perjantain Texasin rikostekniikan instituutin apulaisprofessori Paola Pradan luento jäi itseltäni kuulematta.
Lauantain pääpuhujana oli Simon Prins, Alankomaista Suomeen vierailulle tullut poliisin ja kansallisen rikostorjunnan erikoisasiantuntija sekä erikoiskoirien kouluttamiseen perehtynyt kouluttaja. Simonin vahva taustavaikuttaja ja opettaja on ollut Bob Bailey, mikä näkyi ja kuului hänen luennostaan sekä koulutussuunnittelustaan vahvasti. Lauantaina luennoi myös Karhu-ryhmässä toiminut poliisi Harri Gustafsberg. Hänen luentonsa käsitteli miten valmistautua haastaviin tilanteisiin henkisesti ja fyysisesti. Tällaisia voivat olla tilanteet, joihin työ- tai virkakoiran kanssa voi joutua, tai harrastajan maailmassa vaikkapa kilpailut. Palaan tähän aiheeseen myöhemmissä blogikirjoituksissa.
Simon aloitti luentonsa tekemällä katsauksen historiaan. Kun puhutaan erikoiskoirien kouluttamisesta virkatehtäviin, ei ollut yllätys, että historiaa luodattiin muun muassa sen kautta, miten eläimiä on käytetty esimerkiksi maailmansodassa sotavoimien apuna. Ohjusta ohjaavien kyyhkyjen lisäksi myös koiria koulutettiin tuolloin muun muassa juoksemaan panssarivaunujen alle räjähde selässään.
Simon toi myös esiin sen, että meillä on jokaisella omat lähtökohtamme siihen, millaisena maailman näemme ja minkä koemme totena. Hän korosti, että tärkein taito, jonka kautta voi oppia on kuuntelu ja avoin suhtautuminen toisiin ihmisiin. Lisäksi viestinnän tulisi olla selkeää, jotta ymmärtäminen olisi mahdollista. Einsteinin sanoin: “if you can’t explain it simply, you don’t understand it well enough”. albert-einstein-if-you-cant-explain-it-simply-you-dont-understand-it-well-enough Iltapäivän ajan Simon kertoi koulutustekniikoistaan ja kouluttamisen protokollistaan. Harjoittelun he rakentavat erittäin systemaattiseksi, pedantiksi ja tarkkaan analysoiduksi, mikä on ymmärrettävää, kun koiria koulutetaan virkakäyttöön. Pedantti ja jatkuvasti etenevä harjoittelu onnistuu, kun datan keruu toistoista ja etenemisestä on jatkuvaa: ilman kirjanpitoa ihminen kun helposti toistaa kaavoja koulutuksessaan ja eläin ei etene harjoituksissa. Operantin ehdollistamisen perusasioita sovelletaan Simon koulutuksessa hyvin innovatiivisesti. Kaiken pohjalla on sujuva kohdetyöskentely, ja koiraa motivoivat palkkiot. Sheippausta hyödynnetään vain vähän, tätä perusteltiin sillä, että sheipatessa eläimelle uusia taitoja, alun oivallusprosessissa tulee usein mukaan roskakäyttäytymistä. Simon haluaa, että uutta asiaa opetellessa eläin ohjataan vahvasti tekemään asia suoraan oikein, jotta oikea liikerata ja asia vahvistuu mahdollisimman paljon. Siksi hän suosii kohteita, sekä myös houkuttelee alussa muutaman kerran jotta oikea asia saadaan heti aikaiseksi ja sitä päästään vahvistamaan. Koko koulutusprosessi rakennetaan tutun kolmikon varaan: think-plan-do ja repeat, eli ajattele-suunnittele-toteuta ja toista. Ajatteluvaiheeseen kuuluu kokonaisuuden hahmottaminen: mitä koulutuksella ollaan tavoittelemassa ja mihin kaikkeen koira tulee totuttaa, esimerkkeinä räjähdekoirilla käytetty päähine johon kamera kiinnitetään, toimiminen vaarallisissa ympäristöissä erilaisilla alustoilla ja erilaiset kuljetustavat kuten matkustaminen kuorma-auton lavalla. Suunnitteluvaiheessa koulutus puretaan eri vaiheisiin ja pienempiin osiin, jotka aikataulutetaan. Lopuksi koulutukseen valitaan koulutettavat koirat ja ohjaajat, joiden valmistelu on niinikään yhtä tärkeää. Koulutuksen toteutusvaiheessa ryhdytään toteuttamaan suunnitelmaa. Toteutuksessa on tärkeää, että aloitettaessa koiran kanssa työskentely, tiedetään täsmälleen mitä aiotaan tehdä, miten jokin asia aiotaan viedä läpi ja ollaan itse valmiita koulutushetkeen. Simon sanoi esimerkiksi itse viettävänsä mielummin aikaa koiria kouluttaen kuin internet-palstoilla kouluttamisesta keskustellen. Jos koulutus ei etene palataan suunnittelupöydän ääreen: vain kolme toistoa maksimissaan saa mennä suunnitelmasta poiketen, sen jälkeen suunnitelma tarkistetaan ajatuksella mitä voidaan tehdä paremmin jotta koira saadaan onnistumaan. Toiminnoista tavoitellaan koulutustekniikan mukaisesti niin sujuvia, että niistä tulee tapoja ja jopa refleksejä. Esimerkkinä tästä Simon näytti oheisen videon Ronaldon jalkapallotestistä, jossa jalkapalloilijan pitkä kokemus ja taidot auttavat häntä saamaan pallon maaliin riippumatta siitä, että valot sammutetaan ennenkuin hän näkee missä pallo on. Tätä on sujuvuus parhaimmillaan. Koirien kanssa tavoitellaan 80% onnistumisia: kun kahdessa koulutussarjassa saadaan 80% onnistuminen aikaiseksi, siirrytään seuraavan kriteeriin. 100% onnistumisia ei tavoitella, tällöin koulutus junnaa paikallaan. Riittävän hyvin siis riittää. Koulutettavat koirat Simon valitsee noin 10 kuukauden ikäisenä, eikä mielellään valitse enää puhtaita malinoiseja koulutettavikseen, ne kun ovat yleisön silmissä profiloituneet jo niin vahvasti poliisikoiriksi. Simonin koulutusvideoilla näkyikin pääasiassa malinois-sakemanni -sekoituksia, käyttölinjaisia labradorinnoutajia ja cockerspanieleita. Koirille hän teettää valintavaiheessa testin, jossa koira on yksin huoneessa palkkioautomaatin kanssa. Palkkioautomaattia ohjaillaan ikkunan takaa, ja Simon testaa aluksi miten koira reagoi automaatin ääneen: moni koira säikähtää tätä ensin, ja jos koira ei palaudu muutamalla toistolla säikähdyksestä, sitä ei valita koulutukseen. Tämän jälkeen hän mm. sheippaa palkkioautomaatin avulla koiran kääntymään ympyrää testatakseen miten nopea koira on oppimaan, sekä vaihtaa lennosta palkkion saamisen kriteerin huoneessa olevaan kohteeseen. Kaikki tämä tapahtuu siis siten, että koira on huoneessa ilman ihmistä. Näyttävimmät esimerkit koulutuksesta nähtiin esimerkeissä, joissa koira oli opetettu juoksemaan suoraan (ja lopulta hyökkäämään), kohti lasersäteellä osoitettua kohdetta. Koirat juoksivat suoraan riippumatta siitä, oliko edessä hevosten hyppyeste tai vesilammikko. Tätä taitoa käytettiin hyväksi lopulta tilanteissa, joissa poliisi osoittaa väkijoukossa aseen lasertähtämeillä henkilöä: lasersäteestä koira tietää, kuka on oikea kohde. Räjähdekoirien kouluttaminen ohjaajasta riippumattomiksi oli myös vaikuttavaa katsottavaa. Räjähdekoiran tulee osata edetä rakennuksissa itsenäisesti vain ohjaajan radion välityksellä antamien ohjeiden mukaisesti suoraan ja eri suuntiin rauhallisesti kääntyillen. Räjähdekoirille on kiinnitetty kamera päähineeseen, jonka kautta ihmiset näkevät sen mitä koira näkee. Tällaisiin tehtäviin koulutettu räjähdekoira oli Pariisin traagisissa tapahtumissa sankarikoiran maineeseen noussut Diesel. Ehkä juuri siksi että Simon kouluttaa koiria vaativiin ja rankkoihin tehtäviin, hän korosti, että koulutuksessa eläimet tulee auttaa onnistumaan ja niille tulee luoda näin onnistumisen kulttuuri. Onnistumisten kautta koiralle rakennetaan motivaatio työskentelyyn. Simon korosti myös, että virheitä ei tule pelätä vaan ne pitäisi sallia. Siitä millaisia virheitä menestyeet ihmiset ovat tehneet, käynee esimerkiksi Simonin näyttämä oheinen video. Jos ei ole koskaan tehnyt virheitä tai epäonnistunut, ei ole elänyt 🙂
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).