Kun koira ryntää ovesta ulos, räyhää ohikulkeville autoille tai koirille ja jahtaa metsässä pupujussia, on ihmisen reaktio usein kieltää koiraa väärästä toiminnasta. Koirahan on tilanteessa huonotapainen, ei tottele ja tekee väärin, joten sitä tulee “ojentaa”.
Tällainen toiminta on varsin inhimillistä, mutta tarkastellessa tätä yhtälöä hieman tarkemmin, voidaan huomata, että logiikka tällaisessa kieltämisoperaatiossa ja koiran ojentamisessa on melko hassu.
Koirahan elää koiran maailmassa, jossa todellisuutta ovat ihan muut, kuin ihmisten maailman asiat. Koiran todellisuutta ovat muun muassa hajut, äänet, ruoka ja kaikki se, mikä tuo koiralle itselleen hyötyä. Koiran maailma koostuu siis hyvin yksinkertaisista asioista, kuten eläinten maailmat yleensä. Koiran maailman säännöt ovat myös varsin primitiivisiä,
eikä niistä päätetä eduskunnan lakivaliokunnissa. Ne ovat myös älykkyydeltään korkeimmillaankin pikkulapsen tasolla.
Koira taas on yksinkertaisempi ja eritoten eläin. Koira ei ymmärrä miksi jotakin ihmisten maailman sääntöihin perustuvaa asiaa ei saa tehdä. Miksi se ymmärtäisi, kun sille ei voi selittää, miksi joku asia on kiellettyä? Koira ei kykene ymmärtämään, että sen käytös voi aiheuttaa asioita, jotka ovat ihmisten maailmassa epäsopivia. Jos se ryntää kohti ihmistä tervehtiäkseen tätä, se ei ymmärrä että ryntääminen on epäsopivaa, koska ryntäyksen kohteena oleva ihminen vaikkapa
pelkää koiria, tai on niille allerginen.
Koiran näkökulmasta ihmisen hyperventilaatiokohtaus koiran rynnätessä aukinaisesta ovesta ulos voi siis olla joko kiihdyttävää, pelottavaa tai hauskaa. Koiralle avautuva ulko-ovi merkitsee sille mukavien asioiden tapahtumista, eli ulospääsyä, jota sen ehdottomasti kannattaa tavoitella. Miksi se ei siis ryntäisi ovesta ulos? Tottakai se ryntää.
Jos siis haluaa koiransa olevan ihmisten maailman normeilla hyväkäytöksinen, sille tulee opettaa mitä sen tietyissä tilanteissa pitäisi tehdä, eikä jättää sitä oman onnensa nojaan valitsemaan koiran aivoillaan sille mieluisinta tapaa toimia.
Koiran on hyvin vaikea ymmärtää, miten vain ollaan tekemättä mitään ja mitä se käytännössä sitten tarkoittaa: seisomista, makaamista, haukottelua vai ojan penkan merkkaamista? Ja mikä näistä olikaan kiellettyä, seisominen, makaaminen, haukottelu vai ojan penkan merkkaus? Ihmisten maailmassa mikä tahansa näistä voi jossakin tilanteessa olla kiellettyä. Mistä ihmeestä koira sen voi tietää?
Epäselvin käsky jonka koiralle voi siis antaa on käsky olla tekemättä mitään.
Tällaisia epäselviä käskyjä ovat tutut älä vedä, älä hauku, älä kerjää/varasta ruokaa, älä räyhää,
älä karkaa, äläkä jahtaa pupujussia.
Sen sijaan, että keskittyisi kaikkeen siihen, mitä koira ei saa tehdä, kannattaa keskittyä siihen, mitä haluaa koiran tekevän, ja muistaa se, että “ei-mitään” ei ole tekemistä. Jos ei halua koiransa ryntäävän ovesta ulos sen auetessa, koiralle opetetaan mitä oven edessä sen auetessa pitää tehdä. Jos ei haluta että koira jahtaa oravia, opetetaan mitä koiran pitää tehdä kun se näkee lintuja, oravia tai pupuja. Koiralle voi opettaa mitä ihmeellisimpiä asioita, ja ne oppivat kyllä kun asiat tehdään niille kannattaviksi.
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).