Koska itselleni on vaikea hahmottaa asioita ilman konkreettisia esimerkkejä ja rautalankaväännöksiä, tein koulutuksen rakenteesta esimerkin siitä, mitä nämä asiat kuten latenssi ja ärsykekontrolli ja muut termit, tarkoittavat käytännössä. Tein tämän esimerkin tulevaa arkitokokurssiani silmälläpitäen, mutta tästä oli suuri hyöty myös itselleni, joten päätin jakaa sen myös täällä. Tieto lisää tässä tapauksessa tietokoneen naputtelua, joten ajattelin päivittää myös koulutuksen rakenteen mukaan tuohon treenisuunnitelmaan, josta nyt löytyvät kunkin treenattavan asian osatavoitteet eli kriteerit.
Tässä esimerkissä koiralle opetetaan istuminen.
KOULUTUKSEN RAKENNE TEORIASSA
- Tavoite pilkotaan osatavoitteiksi
- Toiminnan aikaansaaminen
- Alkuyleistys
- Vihjeen liittäminen
- Latenssi
- Ärsykekontrolli
- Yleistäminen
- Siedättäminen
- Määrä, kesto, etäisyys
KOULUTUKSEN RAKENNE KÄYTÄNNÖSSÄ, TAVOITE: KOIRA ISTUU KÄSKYSTÄ
- Tavoite: päätetään, että istuminen tarkoittaa sitä että koiran takapää on maassa ja etupää takapään päällä.
- Aikaansaadaan haluttu toiminta siten, että koira tarjoaa asian: odotetaan kunnes koira istuu ja sitten kehutaan ja annetaan sille istumisesta namipala.
- Alkuyleistys: Tehdään sama asia olohuoneessa, keittiössä ja kotipihalla.
- Vihjeen liittäminen: Annetaan asialle nimi – kun koira istuu, sanotaan “istu” ja annetaan nami. Toistetaan useita kertoja.
- Latenssi: testataan toimiiko – sanotaan istu, kun koira tekee jotain muuta kuin istuu ja odotetaan mitä tapahtuu. Jos koira istuu annetaan nami, jos ei, ei anneta namia. Kun koira on syönyt, pyydetään se istumaan uudelleen. Lisätään haastetta hiljalleen, ja nostetaan vaatimustasoa: nami tulee ensin 5 sekunnin reagoinnin jälkeen, sitten hiljalleen vain sekunnin reagoinnin jälkeen. Kun päästään sekunnin “latenssiin”, ei palkita enää hitaampia reagointeja.
- Ärsykekontrolli: Sanotaan koiralle istu, ja kun se istuu palkitaan se. Sitten sanotaan koiralle esim. “koira”, ja jos se istuu ei palkita. Sitten sanotaan taas “istu” ja palkitaan jos ja kun koira istuu.
- Yleistäminen: Mennään koiran kanssa kotitielle, kaupan pihalle, mökille, koulutuskentälle jne. ja aloitetaan siellä kohdasta 2 edeten kohtaan 6 koiran onnistumisen mukaan.
- Siedättäminen/häiriöt: Pyydetään koira istumaan ja heilutetaan sen kuonon edessä namia noin 1-2 sekuntia. Jos koira liikkuu, ohjaaja jähmettyy paikalleen ja lopettaa häiriöiden teon ja koiraa ei palkita. Odotetaan kunnes koira istuu uudelleen, ja jatketaan namin heiluttamista samat 1-2 sek hieman helpotetusti. Kun koira kestää istuen paikallaan namia tavoittelematta (siis häiriöistä herpaantumatta), annetaan sille nami.
- Määrä, kesto, etäisyys: Lisätään ohjaajan etäisyyttä koiraan, kun koira pystyy istumaan paikallaan häiriöistä huolimatta. Esimerkiksi näin: koira istuu paikallaan, ohjaaja ottaa askeleen taaksepäin. Kun koira ei nouse, ohjaaja palaa koiran luo ja palkitsee koiran. Seuraavalla toistolla ohjaaja ottaa kaksi askelta poispäin koirasta, ja palaa takaisin palkitsemaan koiran. Tämän jälkeen otetaan jälleen yksi askel poispäin koirasta ja palkitaan koira. Jatketaan etäisyyden lisäämistä vahvisteaikataulun mukaan: siis joka toinen toisto on vaikeampi ja joka toinen toisto helppo, kunnes etäisyyttä on haluttu määrä.
SE OSAA KYLLÄ TÄN KOTONA -SYNDROOMA
Koiran voi ajatella osaavan istua kun se toistaa istumista 20 kertaa 20:ssä eri paikassa 20:n eri häiriön alaisuudessa, eli kun takana on noin 8000 toistoa.
- kotona
- kotipihalla
- kentällä
- hallilla
- kaupan edessä
- kaupungilla
- raitiovaunussa
- junassa
- autossa
- ostoskeskuksessa
- jalkakäytävällä
- metsässä
- koirauimalassa
- hiihtoladulla
- mökillä
- kylässä
- häkissä
- eläinlääkärissä
- koirakahvilassa
- eläinkaupassa
siten, että ympärillä on:
- tuttuja ihmisiä
- tuttuja koiria
- vieraita ihmisiä
- vieraita koiria
- haukkuvia koiria
- ruokaa
- leikkiviä lapsia
- kovia ääniä
- pulkassa vedettäviä lapsia
- liikkuvia autoja
- pyöriä
- hiihtäjiä
- ostoskärryjä
- hajuja
- lintuja
- puista putoavia lehtiä
- sadetta
- ukkosta
- muita eläimiä
Näillä toistomäärillä koiralle on luotu vahva oppimishistoria asiaan. Kannattaa muistaa, että harjoittelusta huolimatta koira on eläin, ei robotti, ja voi edelleen löytyä tilanteita joissa koira ei pysty toistamaan oppimaansa asiaa, ja se kuuluu elämään 🙂
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).