Monelle ihmiselle koira, tai jokin muu lemmikki papukaijoista hevosiin, on tärkeä kumppani, rakas lemmikki ja luotettu ystävä. Lemmikin hankintaa on mahdollisesti odotettu perheessä pitkään, ja kun se viimein kotiin saadaan ilo on ylimmillään – eläimestä tulee nopeasti perheen rakastettu lemmikki, jota hoidetaan ainakin aluksi, ylitsevuotavallakin innolla.
Jos sitten eläimen kanssa alkaa ilmenemään ongelmallisia käyttäytymisiä, kuten vaikkapa ruokakupilla murisemista, vieraille koirille tai ihmisille rähisemistä, haasteita kynsien leikkuussa tai muussa käsittelyssä, omistaja saattaa olla ymmällään. Miten rakastettu lemmikki on yhtäkkiä muuttunutkin huonokäytöksiseksi rähiseväksi ongelmatapaukseksi? Ja ennen kaikkea – mistä tämä johtuu ja mitä tälle voi tehdä?
Lemmikin ongelmakäyttäytyminen aiheuttaa ihmisissä usein tunteita, jotka voivat olla ahdistaviakin. Ärtymystä, pelkoa tai huolestuneisuutta siitä, mitä oikeastaan on tapahtumassa. Tällaiset tunteet ovat tilanteessa, joka on monelle ihmiselle epäselvä, erittäin inhimillisiä.
Ahdistava tilanne ja ahdistavat tunteet ovat asioita, joista ihminen luonnollisesti haluaa pyrkiä nopeasti eroon. Tällöin saatetaan turvautua nopeimpaan mahdolliseen selitykseen, joka lemmikin epäselvälle käyttäytymiselle löydetään. Nopein ja maalaisjärkisin syy on helpointa löytää ihmisten maailmasta. Jos joku ihminen käyttäytyisi kuten oma “huonosti käyttäytyvä” koira, tälle voisi olla selityksenä esimerkiksi auktoriteetin kunnioituksen puute, sääntöjen uhmaaminen ja niin edelleen, joskin ihmistenkin maailmassa “huono käyttäytyminen” johtuu usein muusta kuin tahallisesta uhmakkuudesta, kuten vaikkapa epävarmuudesta, pelosta tai ahdistuksesta.
Eläimet kuitenkin usein taistelevat varsin yksinkertaisista ja primitiivisistä asioista, kuten resursseista (sopiva parittelukumppani, paras ateria, mukavin makuupaikka jne), eivät niinkään ihmisten tapaan sosiaalisista hierarkioista. Sosiaalisista hierarkioista taisteleminen vaatii suurta älykkyyttä, ja tähän yksinkertainen eläin ei kykene. Ihmisten dominanssi on myös usein hienovaraista, piilotettua ja kontrolloitua johtuen siitä, että voimakkaan dominanssin esittäminen ei yhteiskunnassamme ole ihmiselle itselleen useinkaan kannattavaa.
Kun siis lemmikki käyttäytyy huonosti eikä “tottele”, ihminen saattaa heijastaa omat piilotetutkin dominanssiajatuksensa lemmikkiin – ja inhimillisesti näin päätellä, että uhmakkaan oloinen käyttäytyminen on siis eläimen halua taistella sosiaalisista hierarkioista ja ottaa johtajuusasema ihmiseltä. Tausta-ajatuksena tässä voi siis olla se, että jos minä käyttäytyisin tuohon tapaan, mikä olisi se syy miksi toimisin noin. Tämä syy heijastetaan eläimeen ja todetaan myös eläimen käyttäytymisen syyksi.
Projektiot, eli omien tunteiden heijastamiset ympäristöön tai toisiin ihmisiin/eläimiin saattavat joskus osua oikeaan ja joskus väärään. Kun kyseessä on eläinlaji kuten koira, joka ei käyttäydy kuten ihminen ja joka on älykkyydeltään ikuisesti 2-3 vuotiaan lapsen tasolla, voidaan todeta heti, että eläin ei kykene ihmisen kaltaiseen ajatteluun.
Eläimen käyttäytyminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin ihmisen käyttäytyminen, ja ihminen on aina kaikkien lemmikkieläinten johtaja (jos ihminen haluaa itsestään näin ajatella) jo pelkästään siitä syystä, että lemmikkieläinten koko elämä on täysin ihmisestä riippuvaista.
Lähde: behaviorworks.org/ Susan Friedman (kirjoitussarjaan on lähteen lupa)
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).