Dognition on tunnettujen kognitiotutkijoiden kehittämä verkossa toimiva erinomaisen hauska työkalu, jolla saa tietoa siitä kuinka oma koira ajattelee, oppii ja ratkaisee ongelmia. Dognition onkin vähän kuin luonnetesti, modernina online-versiona 🙂 Eläinten kognitiotutkimus (kognitio=tapa prosessoida tietoa) on viime vuosina ottanut aimo harppauksia eteenpäin, ja nykyään tiedetäänkin jo varsin paljon sellaista, joka aiemmin oli vain arvailujen varassa. Dognitionin takaa löytyykin sellaisia nimiä kuin Adam Miklosi, Brian Hare ja Juliane Kaminski.
Koirien ja ihmisten välinen suhde on erityislaatuinen. Koirista ei olisi kehittynyt vuosien saatossa koiria, ellei ihmisen ja koiraeläimen suhteessa olisi jotakin aivan erityistä. Tästä Dognition tuo eläviä esimerkkejä eteen.
Me testasimme Dognitionilla ensialkuun Iineksen ajattelutapaa, päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Dognitionin testi sisältää viisi eri osa-aluetta: empatiaa mittaavan osion, kommunikaation, oveluuden, muistin ja päättelykyvyn testit. Itse testin suorittamiseen kului puolisentoista tuntia – juuri sopivasti touhukkaan bordercollien iltatreenitarpeisiin. Testin voi suorittaa kotona, rekvisiitaksi tarvitaan makupaloja, muutama muki, post-it lappuja ja pari A4-kokoista paperia. Avuksi kannattaa rekrytoida kaveri jos se suinkin vain onnistuu, mutta testin toteuttaminen onnistuu ilman apuriakin. Jos muuten haluat 20% alennusta testistä, löydät tämän tekstin lopusta ohjeet siihen kuinka voit sellaisen itsellesi hankkia 🙂
Empatiatestissä tutkittiin tarttuuko haukotus ja kuinka kauan koira jaksaa pitää katsekontaktia omaan ihmiseen. Meillä katsekontakti oli sen verran herkeämätön, että tuloksena sanottiin suunnilleen seuraavaa: “Iines ei katseellaan välttämättä halua sinulta mitään, se vain halailee sinua silmillään. Ja jos koirat ovat sitoutuneita omistajaansa, Iines suorastaan jumaloi sinua.” Kauniisti sanottu ja tunnehan on täysin molemminpuolinen 🙂
Viestintäkykyä tutkittiin osoitustesteillä. Lattialle asetettiin nameja joita osoitettiin ensin käsillä ja sitten jaloilla. Iines haki poikkeuksetta aina sen namin jota osoitin jalalla tai käsillä. Iineksestä testi totesikin, että se on kuin ihmislapsi, joka alkaa ymmärtää eleitä yhdeksän kuukauden iässä ja sillä on myös laaja käsitys ihmisten eleistä, koska se ymmärsi että jalallakin osoittaminen tarkoittaa sitä että osoitettu makupala on se joka ihmisen mielestä kannattaa hakea. Se kiinnittää tarkasti huomiota kaikkiin eleisiini ja pyrkii ymmärtämään mitä haluan sille viestiä. Tällainen kyky on luonut perustan kulttuurille ja viestinnälle, kieli mukaanlukien. Sudet olisivat valinneet testissä toisin – ne olisivat hakeneet sen makupalan mikä niiden mielestä on viisainta hakea riippumatta siitä mitä makupalaa ihminen osoittaa.
Oveluustestissä Iines päätyi keskivaiheille ehkäpä siksi, että sillä on niin vahva luopuminen jota ei aivan hevillä romuteta 🙂 Tässä testissä siis asetettiin makupala lattialle, pyydettiin koiraa luopumaan siitä ja odotettiin koska koira käskystä huolimatta ottaa makupalan. Ohjaajan asettumista vaihdeltiin siten, että välillä katsottiin kohti koiraa, välillä oltiin koiraan päin selin ja sitten taas kohti koiraa kädet silmien peittona. Iines ei hakenut makupalaa kertaakaan asennoistani riippumatta, ja se saikin tästä testistä Erittäin Tottelevaisen Koiran arvosanan 🙂
Muistia mittaavissa testeissä alkoi tapahtua mielenkiintoisia asioita: lattialle laitettiin kaksi kuppia ja toisen alle piilotettiin nami. Ohjaaja osoitti tämän jälkeen tyhjää kuppia kädellään ja tarkoituksena oli testata kummalle kupille koira menee. Iines poikkeuksetta valitsi sen kupin jota minä osoitin, ja testitulos sanoikin, että Iines näkee minut henkilönä johon se voi luottaa. Vaikka tässä tapauksessa minuun luottamiseni ei sitä siis hyödyttänytkään 🙂 Samassa testissä testattiin kumpaan koira luottaa enemmän, muistiinsa vai hajuaistiinsa ja lopuksi odoteltiin 2,5 minuuttiin saakka muistaako koira kumman kupin alle makupala oli piilotettu. Iineksen tuloksissa kerrotaan, että sillä on erinomainen työmuisti, koska 2,5 minuutin odottelunkin jälkeen se muisti kumman kupin alle makupala oli piilotettu. Tässä kohden kissojen ja koirien erot tulevat esiin, kun kissat unohtavat noin 10 sekunnissa missä makupala olikaan.
Päättelykyvyn testit alkoivat olla jo haastavia ohjaajallekin toteuttaa. Nameja piti piilottaa lattialla olevien mukien alle piilossa ja vaihtaa järjestystä niin että koira ei tätä näe ja välillä koiralle piti näyttää että toinen muki oli tyhjä. Iines selviytyi näistä peleistä varmasti ohjaajaansa paremmin, joka välillä jo unohti kumman kupin alle nami sillä kertaa oli piilotettu 🙂 Iineksestä sanottiinkin, että se pystyy ratkaisemaan spontaanisti ongelmia joita se ei ole aiemmin kohdannut.
Dognitionissa on 9 eri profiilia, joihin koirat lopulta kognitiotutkimuksen lopuksi päätyvät. Iineksen lopputulos oli se, että hän on profiililtaan Socialite, eli vapaasti käännettynä Julkkis tai Seurapiirihenkilö 🙂 Sen sanottiin luottavan hyvin erityiseen strategiaan – se käyttää sekä minua että muita perheenjäseniään siihen että se saa avullamme haluamansa. Ja testin mukaan sen valitsema strategia on useimmiten menestyksellinen, mistä voin olla täysin samaa mieltä 🙂
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).