Ilmaiset toimituskulut yli 75€ tilauksiin!
Moni yksäreilleni tai seminaareihini hakeutuvista asiakkaista on ajautunut koiransa kanssa tilanteeseen, jossa koira ääntelee, vinkuu tai haukkuu joko ennen tekemistä, tekemisen aikana tai vaihtoehtoisesti tekemisen jälkeen, ja saattaapa joku kailottaa kurkku suorana kaikissa näissä edellämainituissa tilanteissa. Ääntely, siis laulaminen, voi olla tauotonta piippaamista tai hienovaraista vinkumista, tai sitten koira on soolotähden uraa tavoitteleva jodlaaja.
Useampi laulelua harrastava koira on ollut saksanpaimenkoira tai malinois, mutta löytyy porukasta pienempienkin rotujen edustajia, kuten vaikkapa tolleri, mudi ja borderterrieri. Ja jos koira oikein tahtoo laulaa, rodulla ei ole väliä.
Omat bordercollieni ovat luonnollisesti joko kuuluneet laulutähteyttä tavoittelevaan joukkoon tai vasta innostumassa asiasta siitäkin huolimatta, että bordercollie on rotumääritelmänsä mukaan hiljainen rotu.
Ääntelyongelmiin ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua, ja siksi ennenkuin mitään ryhdytään tekemään, tulee selvittää mistä koiran äänenkäyttö johtuu, ja onko ääntely syy vai seuraus. Laulajan uraa tavoittelevat koirat voidaan karkeasti jakaa ainakin neljään eri karrikoituun persoonatyyppiin jotka esittelen seuraavaksi.
Allu Annamullepallo
Allu Annamullepallon elämää hallitsevat lelut. Sen silmät pullistuvat suuriksi kun se näkee pallon, ja se siirtyy nopeasti silmineen kuuluvuusalueen ulkopuolelle. Tavoiteltuun henkilöön ei tällöin saada yhteyttä vaikka Allua kutsuttaisiin useita kertoja nimeltä. Vaativimmat tapaukset eivät reagoi vaikka kuonon edessä heiluteltaisiin sisäfilepihviä. Kun Allu Annamullepallo sitten saa lelun se on menoa. Irti ei päästetä ja leuat lukitaan kiinni mikäli vain mahdollista. Allu Annamullepallo treenaa ansaitakseen leluja ohjaajan toimittaessa lähinnä lelua kiinni pitävän tolpan virkaa. Jos ohjaaja sitten ottaa pallon Allulta pois tai ei toimita sitä riittävän rivakasti, Allu turhautuu suuresti. Se alkaa äännellä, hyppiä ja pomppia sekä lopulta karjua, ja kenties näpsiä tai jopa purra ohjaajaa, joka pimittää Allulta sen elämän tärkeimmän asian. Allu tietää itse parhaiten milloin sen tulee saada pallo, ja se ilmoittaa sen ohjaajalleen kuuluvasti. Usein oikea aika on heti, ja ohjaaja on joka kerran myöhässä.
Allu Annamullepallon ääntelyongelmat kumpuavat luopumisen vaikeudesta sekä kaavamaisesta palkkaamisesta. Koska Allu elää palloille ja leluille, se ei luonnollisesti halua päästää niistä irti. Allun kanssa tulisi leikkiä paljon luopumisleikkejä, jotta Allu oppii, että pallot ja lelut eivät lopu maailmasta, ja että se saa ne kaikki luopumalla ensin niistä itse. Allun kanssa tulisi tavoitella harjoitustilannetta, jossa lelut voivat olla treenikentällä maassa tai ohjaajan käsissä näkyvillä, ja Allu luopuu niistä kaikista ilman ohjaajan käskyjä. Jos ohjaaja käskee Allua, se ei luovu leluista vapaaehtoisesti itse, jolloin se jatkaa ääntelyä. Allu tulee myös totuttaa epäsäännölliseen palkkaamiseen jotta se ei opi, että pallo tulee aina heti tai viimeistään kymmenen seuraamisaskeleen päästä. Koska Allu Annamullepallon elämää hallitsevat lelut, se oppii nopeasti ohjaajan harjoittamat palkkaamiskaavat, ja siksi ohjaajan tulee olla tarkkana ettei hän tällaisia kaavoja Allun mieleen rakenna.
Turre Turhautuja
Turre Turhautujalla on usein Suomen surkein ohjaaja, joka ei pysty kertomaan Turrelle riittävän selvästi mitä sen pitäisi tehdä. Turre Turhautujalla menee hermo, jos se ei heti ymmärrä mitä ohjaaja ajaa takaa. Ohjaajalla on oppimistilanteissa sekunti aikaa kertoa Turrelle selvästi mitä siltä halutaan, ja ellei ohjaaja tässä onnistu, Turre alkaa huutaa. Turre ei pidä opiskelusta tai ajattelusta, mutta tekemisestä se on usein innostunut jos vain ohjaaja osaisi kertoa, mitä sen pitäisi tehdä. Turre huutaa yleensä oppimistilanteissa ensimmäiset toistot joka tapauksessa, vaikka se ohjattaisiin houkutellen tekemään haluttu asia. Ajattelu on turhauttavaa ja Turre tietää sen.
Turre Turhautujan opettaminen on haastavaa, ja siksi Turrelle opetettavat uudet asiat tulee pilkkoa niin pieniksi paloiksi, että Turren on mahdollista onnistua asiassa heti ensimmäisellä toistolla. Turre oppii parhaiten virheettömän oppimisen menetelmällä jossa se ohjataan tekemään oikea asia ja jossa ansaitsee joka toistolla palkkion. Turre tarvitsee hyvät kohdetyöskentelytaidot, joiden avulla sille on mahdollista opettaa uusia asioita ilman turhautumista. Kun Turrelle sitten saadaan opetettua jokin asia, se toistaa sitä mielellään, eikä useinkaan enää ääntele. Jos Turresta halutaan kisakoira, sen olisi hyvä tietää etukäteen mahdollisimman tarkasti, mitä sen tulee eri lajiharjoituksissa tehdä jotta se ei kisatilanteessa turhaudu epäselvän tehtävän edessä.
Into Innostuja
Into Innostuja rakastaa kun elämässä on säpinää. Se saapuu ja poistuu treenihallilta tai -kentältä ilosta kiljuen, vaikka se ei tietäisi mitä tuleman pitää. Into Innostuja on riemuissaan, kun jotain alkaa tapahtua. Sen häntä heiluu ja se ujeltaa, ja se on valmiina tekemään mitä tahansa. Toisaalta Into Innostujaa ei haittaa vaikka mitään ei tehtäisikään, se kun on innoissaan siitä että se ylipäätään on vain jossain hienossa asiassa mukana. Into Innostuja kiljuu kävellessä, seistessä ja istuessa, sekä makupaloja syödessä, koska kaikki on niin hauskaa että sanotuksi saa. Into saattaa innostua myös pyörähdyksistä, kiepeistä, kovaa juoksemisesta ja vaikkapa kartion kierrosta niin kovasti, että se alkaa äännellä.
Into Innostuja on elämäniloinen koira, joka tarvitsee ymmärtäväisen ohjaajan joka ei sammuta Inton innostusta. Into hyötyy suuresti jojo-harjoituksista, joissa Into tuodaan treenihalliin tai kentälle, ja viedään sieltä samantien pois jotta se voidaan jälleen tuoda treenikentälle takaisin. Samaa jojoilua voidaan hyödyntää myös poistumisissa jotka saattavat innostaa Intoa yhtä paljon kuin saapumisetkin. Kun Into jojoilee sen innostuminen tasaantuu, ja se pystyy keskittymään tehtäviin joita ohjaaja olisi sille tarjoilemassa. Into Innostujalle on yhtä tärkeää opettaa tehtäviin staattisuutta kuin Kipa Kiihtyjällekin. Jos Into innostuu vauhdista, ääntelyä saadaan yleensä tasattua antamalla Intolle staattisia tehtäviä juoksutehtävien väliin ja yllättämällä Into sillä että kesken juoksemisen saatetaan pyytää jotakin keskittymistä vaativaa asiaa. Kun Inton innostus on saatu tasaantumaan, ääntelykin yleensä loppuu.
Kipa Kiihtyjä
Kipa Kiihtyjä on koira, joka kiihtyy lähes minkä tahansa ärsykkeen kohdatessaan niin monelle kierrokselle, ettei kukaan oikein pysy laskuissa perässä. Vähiten Kipa itse. Kipassa yhdistyvät monet edellä esiteltyjen laulutähtien ominaisuudet yhdeksi. Kipa Kiihtyjä ei useinkaan pysty säätelemään kiihtymistään itse vaan se laulaa usein jo silloin kun sillä on aavistus siitä että ohjaaja saattaisi lähteä sen kanssa ulos tai treeneihin, tai vaikkapa silloin kun omistaja nousee ylös sohvalta. Kipa kiihtyy ja ääntelee helposti myös silloin kun se kohtaa jonkin ärsykkeen, jonka suhteen se on epävarma miten asian kanssa tulisi toimia. Lisäksi Kipa kiihtyy usein niin omasta kuin muiden koirien tai ohjaajan liikkeestä, sekä ohjaajan epäselvistä ohjeista, mikä tekee siitä vaativan harrastuskoiran.
Kipa on sitä haastavampi tapaus, mitä enemmän epävarmuuden tunteita kiihtymiseen liittyy. Erityisesti nuori Kipa voi olla omistajalleen hyvinkin voimavaroja vievä tapaus. Jos Kipa pystyy leikkimään, ollaan jo pitkällä. Oppijana Kipa on usein erittäin nopea ja älykäs. Se tarjoaa asioita nopeasti, ja hermostuu yhtä nopeasti kun ohjaaja ei pysy perässä.
Kipa tarvitsee itselleen rauhallisen ja vakaan ohjaajan, joka pystyy takaamaan sille turvallisen ympäristön jossa on selkeät ennakoitavat rutiinit. Jotta Kipa voisi hyvin, sille tulisi opettaa impulssikontrollia ja itsesäätelyä, jotka ovat taitoja joita Kipalla ei luonnostaan ole. Kipaa tulisi myös totuttaa ja siedättää systemaattisesti erilaisiin ärsykkeisiin joille se on luonnostaan hyvinkin herkkä. Koska Kipa on harrastuksissa vaativa koira, se tulisi tarkoituksella opettaa sietämään epätäydellistä ohjaajaa. Ja koska Kipa on nopea, sille tulisi opettaa harrastuksissa erityisesti vastakkaista taitoa, eli kestoa, kaikkeen tekemiseen: asentojen pitoon, paikallaan olemiseen, kohteiden koskemisiin ja eritoten luopumiseen. Kun Kipan nopeus saadaan balanssiin ja reaktioita eri ärsykkeisiin laimennettua, Kipasta voi kuoriutua erinomainen harrastuskoira.
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).