Yksi ehdottomista treenisuosikeistani koirien kanssa on vihje-erottelu. Erottelua voi harjoitella mitä moninaisemmilla tavoilla, ja sopiva laji, joka saa mielikuvituksen lentämään on tietenkin toko.
Erotteleva vahvistaminen, eng. differential reinforcement, on oikeastaan kaiken kouluttamisen pohja. Erottelua kun on melkein mikä tahansa asia, jonka haluamme koiralle opettaa, liittyy opetettava asia sitten lajiharjoitteluun tai arkielämään. Pähkinänkuoressa erotteleva vahvistaminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että palkitsemme eläimen kun se tekee haluamamme asian, ja jätämme palkkion toimittamatta kun se tekee jotakin jota emme hae.
Yksinkertaisesta määritelmästä huolimatta erottelevan vahvistamisen koulutuskonsepti on varsin vaativa hallita, siksi ehkä itse jatkuvasti harjoittelen tämän prosessin eri variaatioita. Liikkuvia palasia tässäkin pelissä on useita: palkitsemisen ajoitus, kriteerinhallinta, eli miten vaikeutan harjoitusta siten että se edelleen on sujuvaa mutta silti koko ajan etenevää ja mitä teen kun koira tekee virheen (näin väistämättä tapahtuu joskus).
Toko kaikissa muodoissaan on lajina kultakaivos vihje-erottelun ja kaavojen rikkomisen harrastajalle, ja se tarjoaa koiralle monipuolista vaihtelua harjoituksiin, jotka muutoin voisivat muuttua kaavamaisiksi, siis tylsiksi. Vihje-erottelun harrastamisella on monia positiivisia vaikutuksia: uusien asioiden oppiminen on virikkeellistä, se siis parantaa koiran elämänlaatua, ja vihje-erottelun ansiosta haluttu asia vahvistuu koko ajan ja menee niin sanostusti ärsykekontrolliin. Ehkä eniten vihje-erottelun harrastaminen kuitenkin opettaa kouluttajaa kouluttamaan teknisesti oikein.
Muutamia vihje-erotteluhaasteita tokon saralta ovat tässä esitetyt videoesimerkit, joista osa on napattu uusien tokosääntöjen ohjatusta hyppynoudosta. Ohjattu hyppynouto tarjoaa mukavan haasteen, kun koiran pitäisi pystyä sujuvasti pelkästä vihjesanasta erottelemaan hyppy, kierto, nouto, ja liikkeestä pysäyttävät vihjesanat. Sen sijaan, että näitä palasia harjoittelisi kaavamaisesti vain sääntökirjan liikesarjaa noudatellen, kannattaa päästää mielikuvitus lentämään ja vihje-erotella vaikkapa kaikkia näitä osia keskenään. Toinen mukava haaste on harjoitella ruudun ja hypyn erottelua keskenään, ja näin treenata sellaista tilannetta, jossa ruutu ja hyppy ovat vaikkapa kisakentällä lähekkäin, ja koiran pitäisi tästä huolimatta tietää kumpi tehtävä sillä kertaa tulisi suorittaa.
Harjoittelussa on olennaista muistaa, että sen tulisi olla koko ajan sujuvaa – jos näyttää siltä, että koira ei selviydy asettamastasi haasteesta muutamalla toistokerralla, muuta suunnitelmaa ja auta koira onnistumaan. Lisäksi vihje-erottelu on koiralle raskasta, joten harjoittelu kannattaa toteuttaa lyhyissä pätkissä eikä treenata asiaa liian pitkään kerralla muutoinkaan.
Mirja Leinikka
Kirjoittaja
Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).