Kesätarjous: Koodilla Nosework-Kesä saat 2 laventeli- tai laakerinlehti hydrolaattia yhden hinnalla!

ClickerExpo Live 2021 - Hannah Branigan: Täysi fokus ilman palkkioita - kilpailusuorituksen rakentaminen

Kirjoittaja Mirja Leinikka 11 helmikuu, 2021

ClickerExpo Live 2021 - Hannah Branigan: Täysi fokus ilman palkkioita - kilpailusuorituksen rakentaminen

Hannah Braniganin luento "Empty Pockets Full Connection" keskittyi palkattomuuden harjoitteluun ja kilpailusuorituksen rakentamiseen. Kilpailusuoritus on käytännössä käytösketju, jolloin toistetaan peräkkäin asioita jotka koira osaa hyvin. Käytösketjuja voi käyttää hyväkseen kun rakennetaan kilpailusuoritusta, ja ketjujen avulla koira voidaan saada oppimaan, että palkka kehän ulkopuolella on erinomainen motivaattori suorittaa tietyt käytösketjut motivoituneesti kehänauhan sisäpuolella. Usein kehässä tapahtuvat ongelmat liittyvät siihen, että koira on oppinut tietämään milloin palkkiot ovat ohjaajan hallussa ja näin ollen koiran saatavilla, ja palkkioista ja etenkin niiden "hallussapidosta" on muodostunut osa vihjeitä (käskyjä) joita ohjaaja koiralle antaa.

Braniganin mukaan kaiken keskiössä on kuitenkin sujuvuus. Parhaan kilpailusuorituksen saa todennäköisesti rakennettua keskittymällä eri käytösten sujuvuuteen, sekä siihen, että ne vihjeet joita ohjaaja käyttää eivät ole koiralle epäselviä, eikä niihin liity turhautunutta tunnetilaa.

Oman kokemukseni mukaan monet vireenhallinnan ongelmat liittyvät juuri tähän: kun ohjaajan koiralle antamat vihjeet (käskyt) ovat koiralle epäselviä, koira turhautuu. Turhauma puolestaan näkyy koirissa eri tavoilla: kun toinen passivoituu, toinen nostaa kierroksia, kun koira ei ymmärrä mitä ohjaaja siltä haluaa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että koira osaisi suorittaa yhden kerran annetulla vihjeellä ja lyhyellä latenssilla (viiveellä) ohjaajan siltä pyytämiä asioita. Omien vihjeiden toimivuutta voi testata esimerkiksi pyytämällä koiraa tulemaan sivulle/ohjaajan eteen/kiertämään ohjaaja/jne viisi kertaa peräkkäin, ja tarkkailemalla kuinka nopeasti koira reagoi annettuun vihjeeseen: tapahtuuko reagointi viiveettä vai onko reagoinnissa pitkä viive, ja pystyykö koira toteuttamaan ohjaajan pyytämän asian ilman muita apuja. Jos reagointiviiveet ovat pitkiä ja asian suorittamiseen tarvitaan muita apuja, yksittäisten tehtävien sujuvuudessa on parannettavaa, ja niiden harjoitteluun kannattaa keskittyä.

Kun kilpailusuoritusta rakennetaan, keskitytään usein suorituksessa tarvittaviin asioihin, ja huomattavasti vähemmän asioihin, joita tarvitaan siihen että  suorittamaan ylipäätään päästään. Tällaisia asioita ei useinkaan arvostella osana kisasuoritusta, mutta ne muodostavat tärkeän rungon itse kisasuoritukselle. Näitä asioita ovat mm. kehään saapuminen ja liikkeiden väliset siirtymät. Näihin Branigan kehoitti luomaan omat rutiinit, jotka voivat vaihdella lajeittain jos tarpeen. Itse hän käyttää hieman erilaisia rutiineja tokopohjaisissa lajeissa ja haisteluun liittyvissä tehtävissä. Hannah sanoi haluavansa luoda rutiinien avulla koiran, joka suorastaan vetää hänet kehään eikä päinvastoin.

Braniganin luennolla tehtiin useita eri harjoituksia, joiden tarkoitus oli luoda rutiineja kehään tulemisiin ja siirtymiin, sekä kilpailusuorituksen takaperinketjuttamiseen. Harjoituksissa käytettiin muun muassa tuttua namipurkkia kehän ulkopuolella, joka opetettiin erityisen esimerkillisesti pienissä vaiheissa, ja jonka yhteyteen takaperinketjutettiin kehässä tapahtuvia asioita. Kaikissa Braniganin ohjaamissa harjoituksissa korostui virheettömän oppimisen tekniikka:  harjoitukset oli pilkottu pieniin osiin, ja ne vietiin läpi kuplatreenin menetelmin, jolloin koiralla oli mahdollisuus vain onnistua. Virheettömän oppimisen menetelmä on tutkitusti nopein, ja oppijan kannalta positiivisin koulutustekniikka.

Kuplatreenaamisessa koira ja ohjaaja ovat koko ajan keskittyneesti töissä, ja kaikki tehtävien väliset mahdolliset siirtymät suoritetaan esimerkiksi nami- tai lelumagneetin avulla, jolloin harjoituksissa ei ole lainkaan ns. luppoaikaa jolloin koira ehtisi tekemään muuta kuin keskittymään ohjaajaan. Treenisessiot ovat tästä syystä lyhyitä, ja vain muutaman minuutin mittaisia. Itse treenailen samaan tapaan, mutta käytän myös aikaa siihen että saan opetettua koiran olemaan harjoituksissa aktiivinen, jolloin voin olla itse passiivinen. Tästä voit lukea lisää aiheen omasta blogitekstistä.


Mirja Leinikka
Mirja Leinikka

Kirjoittaja

Mirja Leinikka on intohimoinen koiraharrastaja ja kouluttaja. Hän kilpailee koiriensa kanssa agilityssä, rally-tokossa ja tokossa, ja harrastaa myös muita lajeja. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista ja käyttäytymistä aikuisiällä, ihmisten valmentamista puolestaan työurallaan yritysmaailmassa. Syy eläinten kouluttamisen opintojen aloittamiseen on ollut loputon mielenkiinto siihen, kuinka me ihmiset voimme parantaa eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opettaa niille mitä ihmeellisimpiä asioita. Mirja on opiskellut eläinten kouluttamista pääasiassa Suomessa, mutta viime vuosina hän on pyrkinyt kouluttautumaan myös ulkomaisilla kursseilla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi jäsenyys kansainvälisessä IAABC organisaatiossa (International Association of Animal Behavior Consultants).